Antti Siika-aho

Shadow
Slider

Yksinäisyys ei saa olla kohtalo

Lähes joka kymmenes suomalainen on alati yksinäinen. Se on reilusti yli 400 000 kanssaihmistä. He ovat maan hiljaisia. Yksinäisyyden syihin pitäisi pureutua kaikkkialla, sillä yksinäisyys sairastuttaa ja tappaa.

Yksinäisyyden syyt ovat hyvin moninaisia, eikä helppja ratkaisuja ole olemassa.Yksinäinen tarvitsee tukea riippumatta siitä, mitä syitä yksinäisyyden taustalta löytyy. Yksinäisyys ei saa olla kenenkään kohtalo.

Yksinäisyys koskettaa kaikenikäisiä, eikä katso tuloja tai varallisuutta. Esimerkiksi nuoret nimeävät yksinäisyyden yhdeksi merkittävimmäksi ongelmakseen. Yksinäisyys jättää syvät arvet ja johtaa helposti syrjäytymiseen.

Mukana pysyminen lähtee jo lapsuudesta. Moni perhe tarvitsisi enemmän ja oikea-aikaista tukea arkeensa. Esimerkiksi kotipalvelu on osoittautunut hyväksi avun muodoksi.

Peruskoulujen opetusta pitäisi jaksaa tarkastella yhä uudelleen, jotta vaikeuksia kokevat lapset saisivat riittävästi onnistumisen ja mukana olon kokemuksia. Kunnilla on tärkeä rooli yhteisöllisten harrastusmahdollisuuksien riittävässä tarjoamisessa.

Etsivän nuorisotyön avulla autetaan yksinäisiä nuoria, ja myös aikuiset voisi ottaa toiminnan piiriin. Voisivatko terveydenhuollon ammattilaiset kysellä useammin yksinäisyydestä?

Sosiaaliturva-, etuus- ja verojärjestelmäämme pitäisi uudistaa niin, että se ottaa paremmin huomioon myös yksin asuvat yksinäiset. Heillä yksinäisyys ja toimeentulovaikeudet muodostavat usein vaikean noidankehän. Voisiko yksinäisyys olla yksi vaikutuskriteeri lakeja laadittaessa?

Ikäihmisten yksinäisyys on yhä tabu. Yhteisöllisyyttä lisäävät asumisratkaisut ja panostukset kansalaisjärjestökentälle olisivat hyviä ratkaisuja tarjota turvaa ikäihmisten elämään. Parilla paikkakunnalla on jo lanseerattu taloyhtiöitä, joissa nuoret saavat asua pienemmällä vuokralla vastineeksi seuranpitämisestä ikäihmisille. Olemmeko valmiita edistämään näitä asumisratkaisuja?

Suomi on monella mittarilla maailman onnellisin maa. Silti niin moni kokee yksinäisyyttä. Kaikki ei ole hyvin. Tarvittaisiin yhteiskunnallisia toimia, mutta myös jokaisesta lähtevää yhteisöllisyyttä. Ystävänpäivänä on paikallaan kysyä: milloin muistit etäisempää läheistäsi?