Antti Siika-aho

Shadow
Slider

Unelmat kuuluvat politiikkaan

Antti Siika-aho näki lapsuudessaan lama-ajan näköalattomuuden. Sama ei saa enää toistua, hän sanoo.

Olen lamasukupolven kasvatti. Synnyin Haapajärvellä 1980-luvun puolivälissä, kasinotalouden ja hyvinvointivaltion huippukaudella. Lama oli kuin vedenjakaja. Pienellä paikkakunnalla pienyrittäjien lapsena näin miten suomalainen idylli murtui ympärillä. Laman myötä tuli työttömyyttä, konkursseja, avioeroja, perheväkivaltaa ja kaikenlaista näköalattomuutta.

Muutama vuosi myöhemmin aloin pohtia, miten asiat voisivat mennä paremmin. Yhteiskunnallinen kiinnostukseni alkoi kanavoitua piirtämiseen. Minulla oli hyviä opettajia, jotka kannustivat. Päädyin sattumien kautta aluelehden pilapiirtäjäksi 11-vuotiaana. Sadoissa piirroksissa oli lapsen naivismia, mutta myös tärkeitä oivalluksia.

Olin nuorena mukana oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustossa, mutta historian opiskelijana Tampereen yliopistossa vieraannuin politiikasta. Ensin tuli aatteellinen kriisi, kun aloin kyseenalaistaa teini-ikäisen minäni ajatuksia. Päätöksenteko tuntui myös liian sovinnolliselta; asioiden hoitamiselta ilman arvoja ja unelmia.

Valmistuin vuoden 2013 lopulla ja ajattelin itselleni uraa virkamiehenä. Työssä Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa törmäsin jälleen jo lapsuudesta tuttuun näköalattomuuteen. Suomi oli menossa samaan suuntaan, jossa olimme 1990-luvulla.
Löysin tuolloin nuorten keskustalaisten pariin. Kun on vaikuttajan sielu, politiikkaan ei voi olla on-off -suhdetta. Nyt ajattelen, että tulen varmasti loppuun asti olemaan yhteiskunnallisesti aktiivinen.

On surullista, jos demokraattinen kansanvalta typistetään taisteluksi ja oman edun tavoitteluksi. Samalla teknokraattinen, raakoihin faktoihin pohjaava päätöksenteko on ottamassa jälleen ylivallan. Arjen vaikeudet jäävät jalkoihin. Osattomuuden tunne karkottaa perinteisen politiikan ääreltä.

Unelmat kuuluvat politiikkaan. Kun on tarpeeksi tahtoa ja ympärillä samanmielisten joukkoa, asioihin voi vaikuttaa monella tavalla. Koen, että keskusta on moni-ilmeisessä ja monimutkaisessa yhteiskunnassa uskottava voima. Yhdenvertaisuus, kestävä kehitys ja ylisukupolvisuus heijastelevat sukupolveni tarpeita ja odotuksia.

Minulle tärkeitä teemoja ovat työ ja yrittäjyys, arjen turvallisuus sekä ilmasto. Toivon, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa osaamme tehdä punnittuja päätöksiä. On sanottava ei kehnoille hätäratkaisuille. Uskon esimerkiksi, että samalla kun teemme kaiken voitavamme sähköautojen yleistymiseksi tarvitsemme rinnalle myös biokaasua.

Politiikassa asiat helposti typistyvät yhden vaihtoehdon tieksi tai ihmiset omaksuvat yksinkertaisimman tarjolla olevan vaihtoehdon. Yksinkertaistusten sijaan tarvitaan rakentavaa keskustelua eri vaihtoehdoista. Työssä ministerin erityisavustajana on oppinut hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Tätä kykyä vaaditaan myös kansanedustajilta.

Tärkeintä elämässäni ovat läheiset ihmiset, terveys ja kanssaihmisten hyvinvointi. Kirja on paras hiljainen ystäväni. Olen alkanut uudelleen virittää piirtämisharrastusta. Se on yksi tapani kommentoida politiikkaa. Kiinnostus raviurheiluun kulkee Siika-ahon suvussa. Aina kun ehdin, käyn Vermossa raveissa.

Olen lapsesta asti pistänyt mieleen erilaisia kuriositeetteja. Yliopistossa opiskelin jonkin verran kansatiedettä, joten yleensä tilanteessa kuin tilanteessa keksin keskusteltava, vaikka sitten kohtaamani ihmisen kotiseudusta. Osa lapsuuden lempielokuvieni Pekan ja Pätkän kaupunkikohtauksista on kuvattu kolmannella ja neljännellä linjalla. Ehkä siksi Kalliossa on ollut niin kotoisaa ensi hetkestä asti.

Haastatteli Liina T.

Haastattelu on tehty Antti Siika-ahon vaalilehteen jonka voit lukea kokonaisuudessaan täältä