Kuka Antti ?
– Syntynyt huhtikuussa 1986
– Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry.
– Filosofian maisteri (historia)
– Kokenut järjestöjohtaja ja vahvasti verkostoitunut vaikuttaja
– Asuu Vallilassa Helsingissä. Sydämen koti Haapajärven Koposperällä
– Laatikkoviljelijä ja ravihevosen osaomistaja
– Puhuu aatteesta kiihkeästi ja työskentelee usein ulkotakki päällä.
Olen kokenut keskustalainen järjestötekijä, intohimoinen historian harrastaja ja kiihkeä aatteellinen ajattelija.
Olen ollut keskustapiirin puheenjohtajana, puoluehallituksen- ja puoluevaltuuston jäsenenä, elinkeinoministerin erityisavustajana, Keskustanuorten pääsihteerinä, kunta- ja eduskuntavaaliehdokkaana, paikallisyhdistykseni puheenjohtajana sekä kampanjaveturina. Keskustassa on innostavaa olla mukana, kun ympärillä on avarakatseisia ja hyvinkin erilaisia ihmisiä.
Työskentelen yhteiskuntasuhdepäällikkönä kiinteistö- ja rakentamisalan edunvalvontajärjestössä. Aiemmin olen työskennellyt muun muassa elinkeinopoliittisena asiantuntijana elinkeinoelämän etujärjestössä, työ- ja elinkeinotoimiston virkailijana, kaupungin viestintäassistenttina, museoassistenttina ja huoltomiehen apulaisena. Kaikki työt ovat rohkaisseet tekemisen sitkoon ja kohtaamaan omituisetkin ilmiöt rauhassa.
Juureni ovat pienessä Koposperän kylässä Pohjois-Pohjanmaalla. Olen pienyrittäjäperheen poika ja kyläyhteisöni kasvattama. Minulle turvallinen koti ja yhteisö on sellainen, jossa saa kokeilla, kasvaa turvassa ja myös oppia erehdyksestä. Sitä samaa me voidaan olla myös keskustassa.
Ensikosketukseni keskustaan sain vuonna 1997. Osallistuin nuorten keskustalaisten toimintaan ja olen yhä kiitollinen eräälle paikalliselle keskustalaiselle, joka innosti ja rohkaisi. Keskustan toiminta ei kuitenkaan tuolloin imenyt minua täysin mukaansa. Idun se silti jätti itämään.
Olin myöhemmin näkyvästi kommunisti ja osallistuin aktiivisesti vasemmistoliikkeiden toimintaan. Opiskeluaikoina koin pitkän maailmankuvallisen kriisin ja irtaannuin liikkeistä, jotka koin kaikella tavoin itselleni vieraiksi. Löysin snellmanilaiset ja alkiolaiset ajatukset. Lähdin mukaan keskustaliikkeen toimintaan hetkenä, jolloin synnyinseutuni kaltaisia paikkoja uhattiin rankalla keskittämispolitiikalla.
Nautin tien päällä olemisesta ja erilaisten ihmisten kanssa kohtaamisesta. Saan virtaa yhteisen päämäärän arvopohjaisesta raivaamisesta. Liike on lääke ja alas istuminen on hyvää treeniä seuraavaan koitokseen.